PetteriLeino Sininen idea

Hornetit voidaan korvata vain samalla määrällä hävittäjiä

Suomi valmistelee Hornetien korvaamista uudella monitoimihävittäjällä. Kyseessä on yksi suurimpia puolustusmateriaalihankintoja, kuten aikanaan oli Hornetien osto. Onneksi Esko Ahon hallituksella riitti kykyä tehdä isänmaan puolustuksen kannalta ehkä merkittävin päätös keskellä syvää lamaa.

Hornetien elinikä lähenee vääjäämättä loppuaan. Ensi vuosikymmenen loppuun mennessä ne ovat tehneet tehtävänsä ja siihen mennessä meillä on oltava uudet, modernit monitoimihävittäjät, joiden suorituskyky eli teho on verrannollinen mahdollisen vastustajan hävittäjiin.

Pitkän kehityksen seurauksena Suomen ilmavoimien ensilinjan hävittäjien määräksi on vakiintunut noin 60 konetta. Toisen maailmansodan jälkeen rajoittava tekijä oli Pariisin rauhansopimus, jonka jälkeen neljän vuosikymmenen aikana ilmavoimien infrastruktuuri, henkilöstö ja resurssit muotoutuivat tuolle hävittäjämäärälle. Vaikka Hornet-hankinnan aikana ei Pariisin rauhansopimus ei enää velvoittanut, niin Hornetin lukumääräksi muodostui sama luku.

Puhtaasti sotilaallisista lähtökohdista Suomen kokoisen ja sotilaallisesti liittoutumattoman maan ilmavoimien hävittäjien lukumäärä pitäisi olla merkittävästi enemmän. Kuten puolustusministeri Jussi Niinistö on todennut, hän nukkuisi yönsä rauhassa, jos hävittäjiä olisi sata. Noin 60 hävittäjällä Suomi joutuu käymään ilmasotansa alivoimaisena.

Koko maan puolustaminen edellyttää, että ilmavoimat toimii ainakin kahdessa operaatiosuunnassa – etelässä ja pohjoisessa. 64 jaettuna kahdella tarkoittaa käytännössä kahdeksaa neljän koneen parvea kumpaankin operaatiosuuntaan. Ja se muuten tosi vähän, kun se suhteutetaan puolustettavaan ilmatilaan.

Ikinä ei päästä tilanteeseen, että kaikki koneet olisivat yhtaikaa kykeneviä taistelutehtäviin. Aina osa on huollossa tai korjattavana. Samoin on huomattava, että tappioitta ei sotilaallisesta konfliktista selvitä.

Hävittäjien määrän nostaminen ei ole yksinkertainen juttu. Jos määrä nostettaisiin merkittävästi, niin samassa ilmavoimien organisaatio, henkilöstö ja resurssit pitäisi mitoittaa uudelleen. Ja se edellyttäisi merkittävästi lisää määrärahoja. Suomen kansantalous ei valitettavasti mahdollista nykyistä suurempia ilmavoimia eikä suurempaa hävittäjämäärää.

Suomi kompensoi hävittäjämäärää hajautetulla ilmataistelutaktiikalla. Siinä missä suurvalta voi tukeutua valmiiksi rakennettuun tukikohtaverkostoon, Suomi hajauttaa ilmavoimat ja hyödyntää koko maan kattavaa kiinteää sekä tilapäistukikohtaverkostoa. Onneksemme emme luopuneet kylmän sodan jälkeen maantietukikohdista.

HX-hankkeessa ei osteta vain hävittäjiä, vaan koko ilmapuolustusjärjestelmä, joka hävittäjätorjunnan lisäksi tukee myös muiden puolustushaarojen taistelua. Hornetien myötä saimme integroidun tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän sekä ilmasta maahan kyvyn. Nämä yhteiset suorituskyvyt on turvattava myös jatkossa.

Eräiden oppositiopoliitikkojen piirissä (Andersson, Halla-aho, Rinne) on esiintynyt halua karsia Suomen ilmavoimien hävittäjien määrää. He ovat kyseenalaistaneet Sipilän hallituksen käynnistämän valmistelun. Jokainen hankintavaiheessa vähennetty hävittäjä, on poissa meidän sodan ajan suorituskyvystä. Ei tarvitse olla kummoisella järjellä varustettu, kun ymmärtää kenen etua se edistää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Oletko lukenut Puheenvuoron kirjoitusohjeet?

Matti Simonaho

Jos tarkoitatte profiilikuvaani, niin usein sotilaspoliittisissa keskusteluissa ei niinkään haukuta profiilikuvaa vaan mieltä; "Olet Venäjämielinen" tai "Olet Natomielinen". Kolmaskin vaihtoehto on olemassa, että mainitun Pariisin rauhansopimukseen 1947, Osa II, Luku II, 6, 7, 8, sekä sitä tukevaan Suomen Kansan Perustuslakiin ("Suomen oikeudenkäyttöpiirissä") - lähinnä 1§ - 12§ viitaten, on reaali- ja käsitteellistieteellisin perustein (vaadittu Suomen Kansan Perustuslaissa) vain Suomenmielinen (suosittelen).

"Uusi Suomi voi poistaa ilman varoitusta oikeuden kirjoittaa, jos se epäilee, että palvelun käyttäjä ei kirjoita omalla nimellään, hän ei ole liittänyt omaa valokuvaansa palveluun tai muista vastaavista syistä." - https://oma.uusisuomi.fi/ohjeet-ja-tietoa-blogipal...

Tämänhetkinen profiilikuvani on "mieleni ilmaisu". Jos Uusi Suomi katsoo aiheelliseksi poistaa oikeuteni kirjoittaa niin ymmärrän sen 35 vuoden kokemuksella verkostossa, m m eri keskustelupalstojen valvojana - "No hard feelings".

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Kysyn ihan vilpittömästi, onko tosiaan niin - viileän analyyttisesti puntaroiden ja alivoima huomioon ottaen - että paras puolustuskyky saadaan hankkimalla 64 hävittäjää sen sijaan, että ostettaisiin hävittäjiä vähemmän ja käytettäisiin säästyvät miljardit ilmatorjunnan kehittämiseen?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Epäiletkö, että asiaa ei ole lainkaan mietitty Puolustusvoimain johdossa parhaalla käytettävissä olevalla tietämyksellä?

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Kyllä minä hiukan skeptisesti suhtaudun, koska taustalla on arvovaltavääntöjä, intressiristiriitoja ja vaikka mitä. Meillähän on historiasta esimerkkejä melkoisista virheinvestoinneista: ennen toista maailmansotaa hankittiin kalliit panssarilaivat kun olisi tarvittu satsausta esim. panssarintorjuntaan - mutta laivat olivat toki näyttävämpiä. Tuoreempi esimerkki on Gustav Hägglundin himoitsemat järjettömän kalliit taisteluhelikopterit, joita meinattiin hankkia mutta onneksi hanke saatiin estettyä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #7

Toisaalta, on vaikea tietää panssarilaivojen merkitystä sille, ettei Neuvostoliitto koskaan yrittänytkään yhtään suurempaa maihinnousuoperaatiota. Jälkiviisaudella on tietenkin helppo sanoa, että esim. Suomi-konepistooleja ja hävittäjäkoneita olisi kannattanut ennemmin hankkia samalla rahalla (sekä pst-kalustoa ja kaikkien aseiden ampumatarvikkeita).

Jos kuvittelet, ettemme ole veroillamme maksaneet taisteluhelikoptereita, olet kyllä väärässä: mallioppilaina kreikkalaisten veroja maksaessamme olemme kyllä niitä heille rahoittaneet, mutta emme tietenkään itsellemme.

https://en.wikipedia.org/wiki/Hellenic_Army_Aviation

Ja kovin helppoa on tietenkin viisastella Tuuli-ilmatyynytaluksesta.

Kenraali Puranen käsitteli hävittäjien lukumäärää Uuden Suomen haastattelussa.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/267357-kenraali-l...

Ilman muuta ilmatilan vartiointiin tarvitaan hävittäjää tunnistukseen. Vain muutama on suhteellisesti kalliimpi ylläpidettävä per kone kuin riittävä määrä.

Jos maallikkona vähääkään ymmärrän ilmapuolustuksesta, niin hävittäjätorjuntaa (tai nykykielellä puolustuksellista vastailmatoimintaa) ei voi korvata ilmatorjunnalla. Ensinnäkään, mikään muu aselavetti ei liiku yhtä nopeasti kuin lentokone. Valtakunnan kattava it-ohjustorjunta ei tule hävittäjiä halvemmaksi, vaan päinvastoin. Eikä jokainen laukaistu ohjus osu. Ohjusjärjestelmään on oltava integroituna tutkat, ja monet osat järjestelmän kokonaisuutta ovat sekä häirittävissä että tuhottavissa pois pelistä.

Toiseksi, vastapuolen on paljon helpompaa ja yksinkertaisempaa hyökätä ilmatilaamme pelkällä ilmasta-maahan -aseistuksella, jos sen ei tarvitse ottaa huomioon Suomen hävittäjiä. Tästä seuraa, että tuhosta maan pinnalla tulee joka rynnäköllä paljon pahempaa kuin jos ainakin osa hyökkäävästä voimasta tai sen asekuormasta on varattava ilmasta ilmaan suojaustehtäviin saattamaan rynnäkkökoneita.

Kolmanneksi, puolustusvoimat teki takavuosina iskukykytutkimuksen, jonka pohjalta hankittiin Hornetien ilmasta maahan -suorituskyky sekä MLRS -raketinheittimet. Edellinen näistä jäisi pois ilman monitoimihävittäjien uusimista.

Neljänneksi, hävittäjät ovat keskeinen osa koko verkottuneen maanpuolustuksen tilannetietoisuutta ylläpitävässä järjestelmässä.
https://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategise...

Hävittäjät ja it-ohjukset ovat asejärjestelminä toisiaan täydentäviä, mutta eivät vaihtoehtoisia.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #8

Itse pitäisin entistä ilmatorjunnan tarkastajaa eversti evp. Ahti Lappia melkoisena asiantuntijana näissä asioissa, ja hän on monella eri foorumilla korostanut, että maa, jolla ei ole ilmaherruutta, ei pysty torjumaan vihollishävittäjiä omilla hävittäjillä vaan ilmatorjunnalla. Ilmatorjunnan osuus nykysodissa voi olla jopa 97 prosenttia.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #9

Eversti Lapin asiantuntemusta ei voi kiistää, ja debatti sillä tasolla vaatisi jo ye-upseerin taustatietämystä.

Kuitenkin, hetkellinen ja paikallinen ilmaherruus on mahdollinen alivoimaisellekin, ja maavoimien ratkaisutaisteluiden ilmatilassa se on erittäin tarpeellinen (vrt. Tali-Ihantalan taistelu 1944). Eiväthän ilmavoimat ole suojaamassa vain itseään.

Lähi-Idässä mm. kuuden päivän sodassa 1967 taisi Israelilla olla ilma-aseellaan lukumääräinen alivoima, mutta silti laadullinen ylivoima johti kirjaimellisesti murskaavaan tulokseen Israelin hyväksi.

Eipä tule mieleen viimeisten 50 vuoden ajalta nykyaikaisten valtioiden välisiä sotia, joissa ilma-aseella ei olisi ollut keskeistä merkitystä. Jos jonakin päivänä saamme puolustukseemme tukea ystäviltä, on vaikea kuvitella, että lento-osastolla ei olisi siinä merkittävää osaa.

Korkeatasoisten Ilmavoimiemme alasajo olisi Suomen maanpuolustukselle erittäin paha strateginen virhe. Sellaiseen ei ole lähtenyt yksikään kehittynyt valtio, eikä se ole sattuma.

Jos taas tinkimislinjalle lähdetään, siinä samalla tingitään sodassa henkiin jäävistä suomalaisista ja tuhoilta säästyvästä infrastruktuurista.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #9

#9

Mahtaako tulevan sodan asiantuntijoita olla olemassakaan.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #9

Olen lukenut Lapin kirjat aiheesta. Lienevät vieläkin minulla. Ei niistä ainakaan käy ilmi ilmatorjunnan ylivoima vaan lähinnä se totuus, että liikkuva voima voittaa lopulta. Ilmatorjunnan merkitys on ilma-alivoimaiselle on tietenkin suurempi kuin ilmaylivoimaiselle. Mutta ei ilmatorjunta näytä missään ratkaiseen sotia muutamia paikallisia poikkeuksia lukuunottamatta, joita ahtikin tuo esiin.

Yksin ei tietenkään pidä jäädä venäjän uhkaa vastaan, mutta näin näyttää käyvän. Kuinka todennäköistä on, että venäjä hyökkäisi yksin suomea vastaan talvi-sodan tavoin? Jos kyseessä on laajempi tapahtuma, niin mitä se sitten tarkoittaisi? Millainen olisi tuo ilmatorjuntajärjestelmä, joka ilmavoimat torjuisi. Ei ne satojen kilometrien kehät uusien raskaiden ohjusten tapaan kerro koko totuutta.

Vastustat myös asevelvollisuutta, joka lienee ainoa tapa kerätä näinkin laajan maan puolustamiseen tarvittavan määrän joukkoja. Euroopassa asevelvollisuus onkin pääosin ajettu alas ja ei näytä riittävän resurssit tai tahto riittävien ammattiarmeijoiden rakentamiseen. Näin varmaan olisi suomessakin, joka ei tahdo satsata edelleenkään puolustukseen edes nato minimin osaa.
Toisaalta asevelvollisuuden tulisi koskea kaikkia suomalaisia. Saattaa tietenkin olla, että maa on kehittymässä huonoon suuntaan ja into osallistua laskee kovaa vauhtia.

Syyrialla on valtavan vahva ilmatorjunta, mutta israelin toimintaa se ei ole pystynyt estämään mitenkään. Israel näyttää iskevän, kun haluaa ja minne haluaa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Syrian_Air_Defense_F...

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Jyrki Kankaanpää Vastaus kommenttiin #9

Suomen hävittäjillä on tarkoitus hankkia lyhytaikainen (muutama tunti) ilmaherruus, jotta jalkaväkiyksiköt saadaan siirrettyä paikoilleen. On arvioitu, että noin puolet koneista menetettäisiin tämän operaation aikana. Loppuja koneita käytettäisiin ilmatorjunnan tukena ja panssari- ja jääkäriprikaatien apuna ns. ratkaisutaistelussa.

Näin on ainakin Hornetien osalta sodanajan suunnitelmat. Ilman väliaikaista ilmaherruutta tulee maavoimien tappiot olemaan mittavat ja operaatiot epäonnistuvat todennäköisemmin.

Käyttäjän PetteriLeino kuva
Petteri Leino Vastaus kommenttiin #7

Itse asiassa tämäkään ei ole näin musta-valkoinen juttu. Laivasto-ohjelma päätettiin 1925, jolloin panssariase ei ollut kehittynyt sille tasolle kuin 15 vuotta myöhemmin. Toiseksi kansantalouden kannalta laivasto-ohjelma oli järkevä hanke. Kolmanneksi meidän laivasto oli surkeassa kunnossa 1920-luvulla. Ja neljänneksi meidän laivasto muodosti jatkosodassa oikeasti sen pelotteen, johon se oli hankittu.

Taisteluhelikoptereiden hankkeen kaatamisesta ei ole vielä kaikkea kirjoitettu. Kieltämättä kallis hanke, mutta ilman niitä kuljetuskopterit toimivat silloin kuin kukaan ei ammu vastaan. HX:n vertaaminen siihen on väärin, koska kyseessä ei ollut puolustuksen kannalta niin tärkeä hanke kuin Hornetin korvaaminen, joka on elintärkeä.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

tuskimpa niitä panssarilaivojakaan vähimmällä tietämyksellä hankittiin, ei vaan osattu ennakoida sodan muutosta. Silloin takana oli ilmavoimien kehitys. Jenkit sen oppi Pearl Harbourissa, Britit viimeistään Repulsen ja Prins of walesin upotessa ettei panssarilaiva ilman ilmasuojaa pelaa.

Huvittavaa kyllä, merellä aliarvioitiin ilmavoimat kun taas ilmavoimissa ne rankasti yliarvioitiin uskoen Douhetismiin. (Strategiset pommitukset ratkaisee sodan) Jopa pienet maat investoi pommittajiin tajuamatta hävittäjä torjunnan merkitystä.

Tulevaa sotaa harva osaa ennakoida koska Glausevitsin kitka sotkee suunnitelmia vaikka Sunzi kertoikin, tunne itsesi ja tunne vihollisesi, voitat.

Afganistan on NL ja USA armeijat nitistänyt. Niillä ei ole yhtään hävittäjää, hyökkääjillä tuhansia.

Tuolla on eräs analyysi: ilmatorjuntalehti, sivu 19, https://asiakas.kotisivukone.com/files/ilmatorjunt...

"Varsinaisia
ilmataisteluja hävittäjä vastaan hävit-
täjä (”dog fi ght”) ei ole käyty vuo-
sikausiin, viimeksi ehkä Falklandin
sodassa 1982? Kuinka todennäköisiä
ne ovat 15 vuoden kuluttua, kun uusi
kalusto on käytössä? Sotakokemukset
50 viime vuoden ajalta osoittavat, että
hävittäjätorjunnan osuus vastusta-
jan taistelutappioista (pudotuksista)
on ollut noin 13 %, alivoimaisella
puolella vain 3 %. Vastaavat luvut
ilmatorjunnan osalta ovat 87 % ja 97
%. Tällä vuosituhannella käydyissä
sotatoimissa (Afganistan, Irak, Geor-
gia, Libya, Ukraina, ym.) hävittäjillä
on varmuudella ammuttu alas vain
yksi kone, ilmatorjunnalla useita
kymmeniä. Muutos tapahtui samoihin
aikoihin, kun ilmatorjuntaohjukset
tulivat käyttöön. Ohjusten tehokas
sotakäyttö alkoi Vietnamissa tasan 50
vuotta sitten. Ilmatorjunta muodostaa
ilmapuolustuksen perustan. "

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #53

Tuo jo kolme vuotta vanha eversti evp Ahti Lapin artikkeli v. 2015 on maallikon silmin luettuna tähän mennessä parasta vasta-argumentointia ohjusilmatorjunnan sekä maasta maahan -ohjusten ja yksinomaisten torjuntahävittäjien puolesta verrattuna HX-hankkeessa suunniteltuun monitoimihävittäjien uusimiseen.

Kuten aina, kunnon debatti vaatisi asiantuntevaa vasta-argumentointia molemmin puolin. Toivottavasti joku tämän päivän ilmasodan asiantuntijoista ottaa vastatakseen kohta kohdalta ev Lapin artikkeliin, päivitettynä tämän päivän tietämykseen siitä, mitä HX-hävittäjän yli 30 vuodeksi suunnitellun elinkaaren aikana ennakoidaan tapahtuvaksi tämän alan kehityksessä.

F-35 -hävittäjän osalta ev Lapin mainitsemat Norjan hankinnan yksikkökustannukset 160 M€/kpl ovat kovin yläkanttiin: yksikköhinta oli 142 miljoonaa USD, minkä odotetaan laskevan 80 milj USD:iin 2020 mennessä.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/265061-kl-lisakie...

Ensi vuoden alussa HX-ehdokkaiden valmistajien on määrä esittää sitovat hintatarjouksensa Suomelle, eikä tässä vaiheessa ole valittuna mitään suosikkeja. Hinta itsessään ei tietenkään ole yhtä olennainen valintaperuste kuin valitun järjestelmän sotilaallinen suorituskyky osana kokonaismaanpuolustusta.

Ollaankohan yhdessäkään muussa taistelulentokoneitaan uusivassa Euroopan maassa samalla tavoin koko ajan omaa alivoimaisuutta korostavia kuten tuossa artikkelissa?

Jos se Suomen kuuluisa "Nato-optio" ei olekaan tarkoitettu pelkäksi tuutulauluksi, vaan tosipaikan tullen oikeasti sovellettavaksi jos tasavallan presidentti Niinistön sanoin [Venäjällä] meitä pidetään vihollisena, se leima on meihin lyöty, niin yhtenevät intressit kanssamme jakavien maiden odottaisi siinä tilanteessa lähettävän tueksemme vahvistuksia niin lento-osastoina kuin ev Lapin peräänkuuluttamana korkealle ulottuvana ohjusilmatorjuntanakin. Voimasuhteiden ei ehkä siinä tapauksessa tarvitsisikaan näyttäytyä Suomelle yhtä lohduttoman alivoimaisina.

Tästä on tietenkin virassa toimivan Puolustusvoimien johdon vaikea puhua julkisesti saamatta niskoilleen syytöksiä poliitikkojen tontille tulosta.

Käyttäjän PetteriLeino kuva
Petteri Leino

Ilmatorjuntaa tarvitaan myös ja varsinkin korkealle kantavia ohjuksia. Tehokkain hävittäjätorjunta saadaan toisilla hävittäjillä. Ilmatorjunnalla ei kyetä korvaamaan monitoimihävittäjien tiedustelu-, valvonta- ja johtamiskykyjä, eikä myöskään saada ilmasta maahan kykyä.

Ilmatorjunta ja monitoimihävittäjä eivät ole toistensa vastakohtia, vaan toisiaan täydentäviä, niin että hävittäjät ilma-aseena muodostavat aina tehokkaamman pelote- ja pidäkekynnyksen.

Käyttäjän LaunoHaapamki kuva
Launo Haapamäki

Itse vastasin tähän toisessa blogissa. Ilmatorjunnallahan voidaan pudottaa vastustajan koneita, muttei esimerkiksi hallita ja hyödyntää ilmatilaa tai tukea maa- ja merivoimien operaatioita, mikä on yksi erittäin keskeinen ilmavoimien tehtävä.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Mihin perustuu luottamus ilmatorjuntaan? Historiaan ei ainakaan. Pelkkä imatorjunta ei ole onnistunut missään estämään ilmatoimintaa yksittäisiä tapahtumia lukuunottamatta. Paras tulos saadaan tietenkin ilmavoimien ja iömatorjunnan yhteistoiminnalla.
Lähi-idän konfliktissa venäläisperäinen ilmatorjunta ei ole pystynyt torjumaan mitään, vaikka se on välillä ollut hyvin.runsasta. tehokkaimmillaan se oli 73 sodassa, joka kuitenkin muutaman päivän jälkeen onnistuttiin.lamauttamaan.

Käyttäjän JuhaniKleemola kuva
Juhani Kleemola

Viileän analyyttisesti voidaan havaita, että suomalaisten keskipitkän kantaman iltatorjuntaohjusten kantama on vaakatasossa muutaman kymmenen kilometriä. Tämä kantama ei nyt ole riittävä, kun hyökkäävä hävittäjä pystyy tuuppaamaan ohjuslastinsa jopa 150 km:n päästä maalia kohden. Käytännössä venäläinen hävittäjä pystyy tuuppaamaan ohjuslastinsa Suomen rajalta kohti Helsinkiä, jolloin Helsinkiin sijoitetusta iltatorjuntapatterista ei ole apua iskun pysäyttämiseen.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kappalemäärään hirttäytyminen tuntuu yhtä kummalliselta kuin johonkin euromäärään hirttäytyminen. Uusimmat jenkkikoneet maksavat tuplasti ruotsalaisiin verrattuna. Gripeneitä saisi siis 120 samalla rahalla tai sen 60 konetta puoleen hintaan. Toivotaan, että varsinaista kauppaa hierovat ovat niitä asiantuntijoita. Poliitikot eivät varmasti ole.

Käyttäjän PekkaSaikkonen kuva
Pekka Saikkonen

Jospa nyt maltettaisiin odottaa vastauksia tarjouspyyntöömme.
Silloin paljastuu, mikä osa tästä eri koneiden hintoihin liittyvästä etukäteishöpinästä on totta ja mikä markkinointimiesten hehkutusta.

Ymmärtääkseni vastauksien pitäisi saapua ensi vuoden alkupuolella. Eri asia on tietysti se, milloin tarjouksista tiedotetaan julkisesti, jos milloinkaan.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Petteri Leino,

Kiitos erittäin ansiokkaasta ja informatiivisesta blogista!

Ainoastaan tästä olen eri mieltä: "Suomen kansantalous ei valitettavasti mahdollista nykyistä suurempia ilmavoimia eikä suurempaa hävittäjämäärää."

Eihän kyse ole kansantaloudesta, vaan pelkästään poliittisesta tahdosta. NATO:n suositus jäsenmailleen on 2 % BKT:sta sijoitus puolustukseen – Suomen kohdalla se täyttyy poikkeuksellisesti nyt lähivuosiksi, jos HX-hanke ja Laivue 2020 -projekti toteutuvat suunnitellulla tavalla.

Internetistä löytyy lukuisia listauksia maailman maista sotilasmenojen perusteella, esimerkiksi tämä:

https://www.cia.gov/library/publications/the-world...

Jos sitten valtioiden budjetit ovat nollasummapeliä, jossa kukin määräraha on toisilta hallinnonaloilta pois, herää kysymys veronmaksajien elintasosta, jonka kustannuksella viime kädessä veroja keräävän valtion varoja käytetään.

Meitä oleellisesti enemmän käyttivät suhteessa sotilasmenoihin 2016 esimerkiksi seuraavat maat, jotka eivät olleet sodassa (ainakaan oman ilmoituksensa mukaan) – kenen kanssa olisit halukas vaihtamaan elintasoa?

Algeria, Israel, Venäjä, Namibia, Armenia, Niger, Azerbaijan, Pakistan... Kreikka, Intia, Vietnam, Sri Lanka, Tunisia.. Viro...

Suomi on tuolla listalla sijalla 87.

Totta kai turvallisuusympäristökin vaikuttaa asiaan, mutta etenkin sitä v. 2014 jälkeen arvioiden – onko Suomi alimitoittanut puolustuksensa rahoitustarpeet jo vuosikymmeniä?

Onneksemme olemme saaneet elää rauhan aikaa yli 73 vuotta. Vaihtaisitko elintasoasi välirauhan ja jatkosodan aikaiseen?

Valtion menot olivat 1940-45 kiintein vuoden 1938 hinnoin 12-14 miljardia markkaa eli lähes kolminkertaiset vuoteen 1938 verrattuna. Menot olivat 40-45 prosenttia markkinahintaisesta bruttokansantuotteesta ja niiden lisääminen tästä olisi ilmeisesti ollut vaikeaa. Puolustusmenojen osuus kaikista menoista oli yli 60 prosenttia ja noin neljännes markkinahintaisesta bruttokansantuotteesta.

(Jatkosodan historia)

Äärimmäinen esimerkki sota-ajalta ei tietenkään ole vertailuperuste rauhan oloille, mutta suhteellisuuden nimissä: pakon edessä kansa on historiansa aikana joutunut venymään uskomattomienkin aikojen yli, myös taloudellisessa mielessä.

Käyttäjän PetteriLeino kuva
Petteri Leino

Kiitos rakentavasta palautteesta. Olen pitkälti täysin samaa mieltä.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Vaikka Suomessa olisi 100-Hornet hävittäjää olisimme naapuri-Venäjää, ydinasevaltiota kohtaan alakynnessä. Sata hävittäjää tehokkaampi ase on järkevä ulkopolitiikka, jota Suomessa on toteutettu aina pres. Paasikiven ajoita lähtien.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ei järkevä ulkopolitiikka ole mitenkään ristiriidassa järkevän puolustuspolitiikan kanssa. Ulkopolitiikan onnistumiseen kriisien aikana tarvitaan aina molempia osapuolia tyydyttävät ratkaisut, mutta puolustukseen alueellaan on jokaisella valtiolla oikeus ja siitä voimme päättää vain itse.

Ydinaseet ovat olleet poliittisista syistä käyttökelvottomia sodissa vuodesta 1945 lähtien, eli 73 vuoden ajan, vaikka niitä on ollut maailmassa tuhansia.

Olla alivoimainen on eri asia kuin olla puolustuskyvytön. Pelote toimii jo silloin, jos hyökkääminen ei kannata suhteettomien tappioiden takia saavutettuun hyötyyn nähden.

En itsekään kannata nykytilanteessa Ilmavoimien olennaista lukumääräistä kasvattamista, vaikka olennaisin rajoite onkin pelkästään poliittinen.

Kuitenkin periaatteessa Suomen kokoiselle maalle 100–200 hävittäjää olisi varsin luonteva määrä (vrt Israel monitoimihävittäjien vahvuuksineen suhteessa maan pinta-alaan, tai Ruotsin Flygvapnet kylmän sodan aikana), jolle tukeutumismahdollisuudet olisivat hyvin järjestettävissä. Jos niin onnettomasti kävisi, että maatamme pitäisi jonakin päivänä alkaa aseellisesti puolustaa, ja jos onneksemme yhtenevät edut saisivat ystävämaat lähettämään Ilmavoimille vahvistuksia, olisi tottakai olennaista, että niidenkin tukeutuminen maaorganisaatioon perustuisi silloin ainakin pääosin omiin puolustusvoimiimme.

Käyttäjän LasseHietanen kuva
Lasse Hietanen

Hei. Hannu Mononen. Kiitos. Israel - Suomi. Emmekö olekkin ihmeellisiä me ihmiset, kun me vihaamme Hänen silmäteräkansaa Ken on kaiken luonut. Hän on antanut viisauden tehdä myös hornetit. Onkohan jo joku meistä lasenut, kun meillä on näin hyvät tietokoneet ja laskimet, montako, vaikkapa sirppiä tulee yhdestä panssarivaunusta? Sanassa; Ihmisten viisaus tulee heidän hulluudekseen. Näkyneeköhän se jo tänäpäivänä, pieneltäkään osalta missään? Siunaten Lasse.

Käyttäjän LaunoHaapamki kuva
Launo Haapamäki

On tärkeää muistaa, ettei Venäjä missään tapauksessa voi keskittää koko ilmavoimaansa Suomea vastaan. Venäjällä on useita tuhansia ilmataistelukoneita, mutta niistä leijonanosa on täysin välttämätöntä sitoa esimerkiksi Aasiaan Kiinan vastaiselle rajalle, Siperiaan USAn varalle sekä etelään Turkkia vastaan (tämän hetkisestä toveruudesta huolimatta). Osa on puolestaan sidottava Naton joukkoja vastaan.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

venäjän (ja usa) doktriini lähtee taktisten ydinaseiden käytöstä, ei hävittäjistä. jos vihollisella on 100 lentokenttää, se joutuu käyttämään 100 ohjusta. jos 10, selviää kymmenellä.

mitä enemmän koneita, sitä enemmän tuhoutuu ydinpommeja. jos siis joka kone omalla kentällään.

Syy miksi USA ei ole käyttänyt edes EMP pommeja on selvä. Niillä on ollut 1/100 ylivoima. Ei edes Irakin hävittäjiä tuhottu kentille ydinaseilla koska uskottiin normi pommeihin, aiheettomasti.

Käyttäjän LasseHietanen kuva
Lasse Hietanen

Hei. Kiitos Arto. Niin, edesmennyt Kenedy, sanoi virkaanastumis puheessaan: Jos ei Herra kaupunkia varjele, niin turhaan sen vartija valvoo. Sanon, vaikka se on maailmalle hulluutta; Meidän pitäisi palata takaisin ottamaan elämänohjeemme Jumalan Sanasta, koska siellä sanotaan; Luopumalla siitä, Sanasta joudumme vihan alle. Saamme parhaan viisauden ja Rakkauden elää kaikkien naapureidemme kanssa sovussa. Siunaten, Lasse.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Täysin turha hankinta. Jos joku tänne hyökkää niin aluksi tuhoavat jokaisen paikan jossa hävittäjät voisivat nousta ilmaan.

Matti Simonaho

Erinomainen strategia. Hyökkääjän lentokoneet ei voi laskeutua. :)

Käyttäjän VesaKiljunen kuva
Vesa Kiljunen

Minä taas nukkuisin yöni paremmin,jos Jussilla ei olisi suuri himo pullistella
Amerikkalaisten hameen helmoista naapurille!

Matti Simonaho

Arvoisa Petteri Leino; "Suomen kansantalous ei valitettavasti mahdollista nykyistä suurempia ilmavoimia eikä suurempaa hävittäjämäärää."

Verotuloja voi nostaa poistamalla elinympäristöstä ja yhteiskunnasta kaiken sellaisen missä verovaroja todistettavasti käytetään väärin. Se vaatii tekijöitä että kaikki kartoitetaan, mutta Tasavallan Presidentin sanoja lainaten; "Tekijät puuttuvat".

Matti Simonaho

Pariisin rauhansopimuksen 1947, Rauha Suomen kanssa, Osa II, Luku II, 6, 7, 8, ja 9 artikla, Suomi on jo niin Venäjän kuin Yhdysvaltojenkin suojelema.

"Suomen Kansan Perustuslain §1 - §10 - §11 - §12 viitaten, Venäjä ei ole koskaan kieltänyt Suomalaisilta ihmisoikeuksia, perusvapauksia eikä demokraattisia oikeuksia; Pariisin rauhansopimuksessa jota Suomen Kansan Perustuslaki tukee, niiden olemassaolo on Yhdistyneitten Kansakuntien, Venäjän, Euroopan Unionin ja USA:n taholta vaadittu ja niiden suojelema."

http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=arvioint...

Käyttäjän JanneRantala kuva
Janne Rantala

Suomeen voi käytännössä kävellä vaikka 30000 miestä josta kukaan ei tiedä mitään joten kaikenlainen rahan käyttö sotilas kalustoon on rahan tuhlaamista.Venäläisten ei tarvitse lähettää kuin 50000 nuorta miestä ilman aseita rajan yli vaatimaan täyshoitoa ja olemme kusessa.Mitä siis puolustaisimme hävittäjillä?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Tuota huumorin lajia olen tullut itsekin harrastaneeksi ihmettelemällä ääneen, miksi Stalin lähetti 1939 Puna-armeijan Suomeen torrakoiden kanssa; olisipa älynnyt panna miljoona miestä antautumaan, niin Suomi olisi ollut pian polvillaan!

Käyttäjän LaunoHaapamki kuva
Launo Haapamäki

Kiitos Leinolle kurantista kirjoituksesta. Olen itsekin kirjoittanut blogiini turvallisuudesta (tätäkin teemaa sivuten) ja tulen perehtymään myöhemmin tarkemmin myös puolustusvoimien hankintoihin.

Puolustukseen panostaminen on turvallisuustyötä tärkeimmillään. Sinisilmäisyyteen Suomella ei ole varaa ja pahimpaan meidän onkin valitettavasti varauduttava. On mahdollista, että kukaan ei kriisissä auttamaan tule. Periksikö pitäisi antaa?

Jos puolustukseen ei panosteta, voi sote-, sotu- ja muihin vastaaviin, tärkeisiin kysymyksiin panostaminenkin osoittautua turhaksi. Ikävä kyllä.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Noin 60+ hävittäjää on Suomelle kaikkein optimaalisin lukumäärä, koska ilmavoimat on rakenteellisesti parhaiten kykeneväinen operoimaan tuon kokoista konejoukkoa. Tämä lukumäärä on kaikkein paras tällä hetkellä käytettävissä olevien institutionaalisten ja inhimillisten resurssien kannalta.

"Kuten puolustusministeri Jussi Niinistö on todennut, hän nukkuisi yönsä rauhassa, jos hävittäjiä olisi sata. Noin 60 hävittäjällä Suomi joutuu käymään ilmasotansa alivoimaisena."

Puolustusministerin kannattaa hankkia uniongelmiinsa melatoniinia eikä hävittäjiä. Ensinnäkään ilmavoimilta ei taida tähän hätään löytyä infrastruktuurin ja koulutuksen kapasiteettia sadalle hävittäjälle?
Toiseksi 64 hävittäjää saattaa jopa kallistaa laadullisen eron Suomen ilmavoimien hyväksi, mikäli hankittava konetyypi on F-35 Lightning - ellei sitten kuvitteellinen vastustaja ole Norja, joka on myöskin hankkimassa samaa konetyyppiä
Oli miten oli, 64 Lightningia on ilmasotavaikutukseltaan merkittävästi eri asia kuin 64 Hornetia. Näkisin, että ilmavoimilla on nyt mahdollisuus saada entisellä konemäärällä aiempaa paljon suurempaa vaikutuskykyä.

Tämä siis minun epä-asiantuntijan mielipiteeni liittyen ilmasodankäyntiin.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Puolustusministerin kannattaa hankkia uniongelmiinsa melatoniinia eikä hävittäjiä. Ensinnäkään ilmavoimilta ei taida tähän hätään löytyä infrastruktuurin ja koulutuksen kapasiteettia sadalle hävittäjälle?"

Mitäs hätää tässä kysymyksessä olisi, jos joskus poliittista tahtoa löytyisi? Kyllä sotaväki osaa organisoida vahvuuksien muutokset suuntaan jos toiseenkin; kaikkien henkilöstöryhmien koulutusta voidaan lisätä jos siihen resurssit annetaan, ja tuloksena on ennen pitkää laajempi organisaatio. Jatkosodan lopussa yksin Messerschmitt Bf 109 -hävittäjiä oli yli sata, ja kyllä niille löytyi niin infrastruktuuria kuin käyttäjiä ja huoltajiakin. Eivät 2020-luvun monitoimihävittäjät ole periaatteessa sen kummempia, ihmiset niitäkin koulutetaan käyttämään. Mutta Suomessa nyt on ollut tapana nuukailla maanpuolustuksesta rauhan aikana.

Eivät ne naapurienkaan ilmavoimat museokoneilla lennä. Mutta aivan pätevä motto on Qualitas potentia nostra niin kaluston kuin henkilöstönkin osalta.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

"Jatkosodan lopussa yksin Messerschmitt Bf 109 -hävittäjiä oli yli sata, ja kyllä niille löytyi niin infrastruktuuria kuin käyttäjiä ja huoltajiakin. Eivät 2020-luvun monitoimihävittäjät ole periaatteessa sen kummempia, ihmiset niitäkin koulutetaan käyttämään."

2020-luvun monitoimihävittäjät ovat hyvinkin paljon 1940-luvun Messerschmittejä kummempia. Me emme enää elä Kansa taisteli -sentimentalismin nostalgiamaailmassa, me elämme paikassa nimeltä 2000-luvun todellinen maailma.
En myöskään lähtisi aivan mielijohteesta kasvattamaan ilmavoimien suhteellista osuutta rajallisesta inhimillisestä ja rakenteellisesta puolustuskapasiteetista ensin konsultoimatta maavoimia, puolustusvoimiemme pääaselajia.

"Eivät ne naapurienkaan ilmavoimat museokoneilla lennä."
Tämä kyllä pitää paikkansa Ruotsin ja Norjan osalta. Virolla ei ole omia ilmavoimia lainkaan.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Teknologia on monimutkaistunut, mutta sen käyttöön koulutettava ihminen on 2020-luvulla olennaisimmissa suhteissa varsin samanlainen kuin Kansa Mersuilla taisteli -maailman aikana. Ihmisen ja teknologisen laitteen rajapinta on edelleenkin suunniteltava ihmisen kykyjen ja rajoitteiden ehdoilla.

Paikassa nimeltä todellinen maailma Suomella on kaikki mahdollisuudet vahvistaa ilmavoimiaan sekä laadullisesti että lukumääräisesti, jos valtiovalta niin päättää – ei Ruotsikaan ollut niin paljon Nyky-Suomea ihmeellisempi valtakunta Flygvapnetin suuruuden päivinä.

Kuten jo kirjoitin (# 24.), en itsekään kannata nykytilanteessa Ilmavoimien olennaista lukumääräistä kasvattamista, vaikka olennaisin rajoite onkin pelkästään poliittinen. Mielijohteesta ei ole syytä muuttaa toimivia järjestelmiä ylipäätään.

Virolla on omat ilmavoimat, Õhuvägi, mutta ilman taistelukoneita. Meillä on vielä yksi naapuri, jota et maininnut.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Blogisti> …. Hornetien elinikä lähenee vääjäämättä loppuaan. Ensi vuosikymmenen loppuun mennessä ne ovat tehneet tehtävänsä….

OOO

Hyvä ystävä, monille meistä on epäselvää mikä se tehtävä on ollut. Meitä on yli 4 miljoonaa aikuista.

Rauhaisaa joulua joka tapauksessa.

Käyttäjän PekkaSaikkonen kuva
Pekka Saikkonen

Hornetit osaltaan mahdollistavat tämänkin joulun rauhallisen vieton meille kaikille. Toivokaamme, että perinne jatkuu.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#40

Aseuskontoko kertoo tuon?

Käyttäjän reijoriikonen1 kuva
Reijo Riikonen

Hannu Mononen !
Vertaat Suomen ja Israelin hävittäjien määrää suhteessa maiden kokoon oletko ihan järjissäsi !

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kiitos kysymästä!

Maan ”kokoa” voi arvioida mm. sen valtioalueen pinta-alan, asukasluvun tai taloudellisen kantokyvyn kannalta, eikä mikään näistä sisällä maan sotilasstrategista asemaa eikä niistä voi suoraan johtaa eri puolustushaarojen keskinäistä merkittävyyttä.

Ks. https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/267357-kenraali-l...

Kenraali Puranen toteaa: ”Hävittäjän toimintasäde on noin 500 km. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa pitää kyetä operoimaan samanaikaisesti kahdessa operaatiosuunnassa”.

HX-hävittäjiä arvioidaan tarvittavan Suomeen (vain) 64, vaikka periaatteena on koko runsaat 1000 km pitkän ja pinta-alaltaan 338 449 km², asukasluvultaan 5,5 miljoonan asukkaan ja bruttokansantuotteeltaan 238,6 miljardin USD:n maan puolustaminen. Suomen 2019 puolustusbudjetti on n. 3 mrd € eli 3,4 mrd USD, vastaten n. 1,4 % BKT:sta. Harvaan asutun maamme laajuus merkitsee toisaalta paljon puolustettavaa aluetta, toisaalta suurta vapautta puolustusvoimille operoida omalla valtioalueella.

Israelilla puolestaan on n. 321 (ja tilauksessa 50) monitoimihävittäjää puolustamassa 425 km pitkän, pinta-alaltaan 20 700 km², asukasluvultaan 8,3 miljoonan asukkaan ja BKT:ltaan 268,3 miljardin USD:n maata. Vaikka Israelin BKT onkin vain 12 % suurempi kuin Suomen, suurta eroa merkitsee vuosittainen tuki Yhdysvaltain suurimmalla ulkomaisten sotilasmenojen rahoituksella, joka kattaa n. 19 % Israelin puolustusbudjetista (15,6 mrd USD), joka taas on n. 5,8 % sen BKT:sta.

Israelin oma ilmatila on vain 6 % Suomen ilmatilasta, mutta tunnetusti sen ilmavoimat operoivat tarvittaessa laajasti naapurimaidenkin ilmatilassa ja sen turvallisuustilanne on perin toisenlainen vaihtelevasti vihamielisten naapurien ympäröimänä. Verrattuna Suomeen, Israelin puolustus painottuu erittäin voimakkaasti ilmavoimiin suhteessa sen maa- ja merivoimiin. Lisäksihän Israel on ydinasevalta.

Israelin on säilyäkseen pakko panostaa vahvaan aseelliseen puolustukseen, ja viime vuosina se on tehnyt aktiivisesti ilmaiskuja (myös ohjuksin puolustettuun ilmatilaan). Vaikka sen strategista asemaa ei voikaan rinnastaa Suomeen, sen valinta ilmavoimiensa vahvuudesta puhuu puolestaan siitä, missä he arvioivat saavansa parasta vastinetta rahoilleen mahdollisessa tulevassa sodankäynnissä, kun periaatteena ei ole nuukailu.

Kaupunkivaltio Singaporella on myös erittäin mielenkiintoinen ratkaisu omien ilmavoimiensa vahvuudesta ja sijoituksesta sekä käytöstä kansainvälisiin operaatioihin.

Mitä tulee järjissä olon arviointiin, se on ollut osa omaa työtäni yli 30 vuotta, ja niin kiinnostavaa kuin olisikin kuulla Sinun arviointiperusteesi sille, se menee kyllä ohi yllä olevan blogin aiheen.

Pasi Karlsson

Mikä on kymmenien tuhansien miljoonien hornet hankinnan puolustuskyky, mahdollisia ydinkärkiohjuksia vastaan?

Pelastaako ja pitääkö hornetit hengissä suomen ja suomalaiset yksityisen sektorin veronmaksajat, jotta he voivat edelleen pitää yllä valtiontaloutta?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

- erinomainen, jos ne pääsevät tuhoamaan ohjukset maahan.
- kyllä, paljon paremmin kuin niiden puuttuminen.

Pasi Karlsson

Tuntuu, että olisi aukkoja sekä puolustuksessa, että tietämyksessä. Asiaa voi tiedustella asiaa osaavilta.

Käyttäjän PetriSutinen11 kuva
Petri Sutinen

Ilmasota ei enää ole samankaltaista kuin 70 vuotta sitten.
Silmät ovat elektroniset. Tapot tapahtuvat useimmiten BVR, Beyond Visual Range.
Stealth voi auttaa piilossa pysymisessä - kunnes avataan aseluukut tai käynnistetään aktiivinen tutka. Silloin kirjaudutaan valopisteeksi taivaalle.

Venäjän osaaminen elektronisessa sodankäynnissä on kehittynyt valtavalla harppauksella. "Global compass" järjestelmä - Irakin sodan viisasten kivi - on mm.ollut vemäläisen e-häirinnän alla toimintakyvytön Syyrian edustalla. "Most hostile e-enviroment in the world."

Se, joka hallitsee e-ilmatilan, hallitsee ilmassa lopulta kaiken. Nykyilmasotaa ei käydä ritarihengessä kone konetta vastaan, vaan e-systeemi e-systeemiä vastaan. Tulod on erittäin helposti 100- 1 tai 1-100. Winner takes it all. Kuten jo Persianlahden sota ja Israel-Syyria ovat oppettaneet.

Itsenäisen puolueettoman Suomen rajavalvontaan 64 halpaa konetta riittää mainiosti.

Jos tavoite on ilmasodan käyminen Venäjän kyber- ja e-koneistoa + Iskandereita vastaan:

Vastaus siihen on nykymaailmassa NATO.

Talvisodan henki ei toimi enää nykyajan teknisessä sodassa. Linhapuolustuksestakin luovuttiin ajatuksena jo 50 vuotta sitten.

Onko se kaikki sitten lainkaan tarpeen, on ihan toinen kysymys.

Mersuista puhumiset voi kylläkin unohtaa. Hävittäjä on vain kokonaiskoneiston osa ja lavetti- erityistilanteita lukuunottamatta.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Aktiivisen tutkan käytön tarvetta vähentää tietovuojärjestelmä.

Suomi ei ole puolueeton, vaan EU:n jäsenmaa. Rajavalvonta ei ole monitoimihävittäjän tärkein tehtävä. Hyvää ja halpaa saa harvoin samalla ostoksella.

Onko koko elämä tarpeen, siinäpä kysymys. Mersu oli aikansa huippukalustoa ja pointti on siinä, että tämänkin päivän huippukalustoa käyttävät olennaisesti aivan samanlaiset ihmiset, eikä 100-200 mitä tahansa monitoimihävittäjää ylitä Suomen valtion kantokykyä sen enempää kuin jatkosodan aikana.

Hyvää Joulua!

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Sotilaallista tyhjiötä ei saa olla maalla, merellä eikä ilmassa. Uudet hävittäjät ehkäisevät tyhjiön syntymistä ilmassa ja niiden hankkiminen on ensi arvoisen tärkeää. Koulutus meillä on huippuluokkaa. Se tuli esille jo viime sotien aikana.

Faktaa:

"Varustettuna ensin Fokker D.XXI:llä ja sitten mm. Brewster 239:llä ja Messerschmitt 109G:llä Suomen hävittäjäyksiköt saavuttivat sellaisia pudotussuhteita, joihin minkään muun maan hävittäjävoimat eivät pitkäaikaisissa taisteluissa ole pystyneet; Brewstereillä 32:1 ja Messerschmitteillä 25:1"!
Näin kontra-amiraali, res. Paul T. Gillcrist U.S. Navy kirjoittaa kaksinkertaisen Mannerheim-ristin ritari Ilmari Juutilaisen kirjan "Punalentäjien kiusana" alkusanoissa.

Pidän Ilmari Juutilaista II maailmansodan parhaana hävittäjälentäjänä. Itänaapuri ei saanut hänen koneisiinsa yhtään luodinreikää.

Youtubessa olleessa ja sieltä poistetussa erittäin mielenkiintoisessa
henkilödokumentissa hän ilmoitti saaneensa 128 ilmavoittoa.

YLE herätys! Laittakaa tämä TV2:ssa aikanaan esitetty henkilödokumentti Elävään arkistoon. Se on erittäin arvokasta sotahistoriaa.

Matti Simonaho

Ruotsalaisen JASsin historia on aikalailla ryvettynyt aina sotilaallisen teknologian varastamisesta ostajamaan politikkojen korruptoimiseen.

https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/zL7dy9/de-sve...

Timo Sakari Airaksinen

Eikö ole yhdentekevää kuinka monta on . Nyt nämä Hornetit jotka Rauhanajan tarpeisiin kalliita .jos sota, tehokkaita .Onko tarkoitus kalliit tehokkaat olla. Romuttuvat aikanaan SUUNNATA RAHAT KANSALAISET HYVINVOINTIIN

Petri Hämäläinen

Uskoisin että aiemmalla Hornet-hankinnalla ostettiin ja tulevalla JSF-hankinnalla (F-35) ostetaan ensisijaisesti jäsenyys tietyssä kerhossa ja arvoyhteisössä.

Kallis on pääsylippu niihin piireihin.

Hauskinta on mahdollisuus pitää käytöstä poistettavat F/A-18:t naftaliinissä ja ottaa sotatilassa käyttöön.

Toimituksen poiminnat